Kun sinä annat kaikkesi tulla
Johtopäätöksiä tehneenä
Suurena ja mahtavana
Auliisti jaat kanssani ajatuksesi minusta
Mietitkö sinä hetkeäkään
miksi olen sellainen kuin olen
Mietitkö miksi teen tai olen tekemättä
miksi menen tai olen menemättä
miksi sanon mitä sanon
Mietitkö olenko edes sanonut kaikkea
Mietitkö mitä todellisuudessa edes minusta tiedät
En minä ole täydellinen
Mutta yritän parhaani
Ehkä minullakin on syyni
olla menemättä
olla tekemättä
olla sanomatta
Tule sinä kanssani kulkemaan näitä polkuja
Kyllä minä mieluusti sinulle hetkeksi
kenkiäni lainaan
Ehkä sinä sitten todella näkisit minut
Ehkä sinulla sitten ei enää olisi tarvetta
sanoillasi minua sivaltaa
Uuu. Viesti vastapuolelle ;) Hyvin avattu! Sä taidat olla sellainen ihminen, joka kuuntelee toista, miettii mielessään, kuinka epäreilusti toinen sanoillaan sivaltaa, mutta et itse sorru samaan. Respect! Jaksamista!
VastaaPoistaJep ;) Tässä kyseenomaisessa tapauksessa mä en toiminut itselleni kovinkaan tyypilliseen tapaan, vaan mulla palo käämi ihan totaalisesti. :D Toisaalta, mulla oli täys oikeus siihen. Yleensä mä pidän suuni supussa, mutta olen tässä hyvän tovin opetellut myös pitämään puoliani. Mulla on ollut paha tapa olla hiljaa silloinkin, kun ei olis ollut tarvis ja nyt opettelen pois siitä. Pyrin kuitenkin pysymään asialinjalla, loanheitto ei ole mun juttu. Kuten ei myöskään spekulointi toisten ihmisten asioiden suhteen. Kai sitä jokainen joskus sortuu ylilyönteihin, ihmisiähän me kaikki vaan ollaan. Mutta mä pyrin olemaan arvostelematta ja etenkin olemaan tekemättä niitä saamarin johtopäätöksiä, jos mulla on vähänkin sellanen kutina, etten tiedä mistä milloinkin tuulee ja mitä toisella on meneillään. Mulla ei ole tosiaan tarvetta eikä tapana, eikä mun mielestä oikeuttakaan, sivallella. Tai arvostella. Musta se on köyhää. Kaikki vaan ei hallitse edellämainittua. Ja tietyn tyyppisten ihmisten kanssa on turha ryhtyä riitelemään... Pääsee helpommalla, kun on hiljaa. Ja on sen sortin ihmisiä, joille on turha yrittää mitään sanoa, koska ne vaan eivät omalta navaltaan näe yhtikäs mitään muuta. Sä varmasti taas tajuat mitä mä meinaan. Kiitti!!
PoistaOi, miten paljonpuhuva ja monitahoinen teksti! Sä se osaat!! Mulla meni ihan kylmät väreet, kun luin. Puhut niin asiaa - eihän kukaan toinen voi todella tietää, minkälainen meidän tähän astinen matka on ollut. Eikä varsinkaan sitä, miten me itse olemme sen kokeneet.
VastaaPoistaIhanaa taas kuulla susta pitkästä aikaa! <3 Toivon sulle paaaaljon onnellisia ja iloisia asioita tälle vuodelle! <3
Sepä se. Kukaan ei voi ihan todella ja täysin tietää, vaikka terve ihminen tietysti osaa sympatisoida. Ja joillakin taas ei ole minkäänlaista tilannetajua sen suhteen milloin on asiallista antaa noottia ja milloinka taas ei. Jotkut ne vaan ei tule ajatelleeksi. Ikinä. Surullista, sanon mä.
PoistaJa kuule, kuin myös! Mulla on viime viikot ja kuukaudet pää ollut ihan tyhjä. Tai ehkä ennemminkin liian täynnä... ei taaskaan tiedä mistä aloittaa. No, sainpahan sentään jotain ulos. Ja heti helpotti :D Kiitos kovasti ja just jetsulleen samaa toivon sulle!! <3