Sinä

Niin minä lupaukseni lunastin
Annoin valolle vallan
Esiin piilosta onnen päästin

Ei tarvitse sinun enää hiiviskellä
aamuun valkeaan
Sinä ketjut ja kahleet kadotat
Sinä minua vahvistat

Ei ole pelko kadonnut
se läsnä kummittelee
Vaan suljen siltä silmäni
Ja tiedän
se vielä joskus pakenee

Et voi sinä minua suojella
Mutta yli karikkojen tahdot kantaa
Hiljalleen eheytynyt sydämeni tuntee sen
Sen suurimman lahjan jonka toiselle
voi antaa

(Vuosi sitten...)

Mene, minun pikkuiseni

Minä näin, kuinka sinä odotit.

Minä tunsin odotuksesi.

Minä sinua selästä silitin,

minun pienoiseni.

Minä valoin sinuun uskoa,

minä rohkaisin sinua.

 Ei äiti sitä ymmärrä,

sinä itse vielä vähemmän,

kuinka aika juoksee.

Sinut vasta syliini laskettiin

ja minä onnesta itkin.

En ollut osannut uneksiakaan

niin suuresta rakkaudesta.
Ja miten pienen pieni sinä olit.

Nyt olet sinä kasvanut isoksi,

minun oma pienoinen.

Niin minä vuoksesi kuolisin.

Minä vuoksesi vuoret siirtäisin.

Sinne sinä juoksit

iloisena muiden joukkoon.

Avautui sinulle uusi maailma,

 iso ja ihmeellinen.

Niin olet sinä pieni,

ettet osaa pelätä.

Ja niin, niin sen kuuluukin olla.

Mene, minun pikkuiseni, 

juokse maailmaan.

Kun tulee päivä paha,

minä sinua lohdutan.

En voi minä sinua kantaa,

vaikka niin tahtoisin.

Ylpeänä, kyynelsilmin,  minä sinua katson.

Enkeleitä matkallesi,

niitä minä toivon.

Mene sinä maailmalle,

minun iso pieni ihmeeni.

On äidin sydämessä huoli,

se on ikuinen.

Silti minä sinut päästän.

Kuki kukkaseni!

Kasva kaunokaiseni!

Elä ja opi, minun rakkaani!

Mene, minun pikkuiseni,

juokse maailmaan.

Siellä suuri seikkailu

sinua odottaa.

Mene, minun pikkuiseni

juokse maailmaan.

Ylpeänä, kyynelsilmin, sinut matkallesi

saattaa saan.

Tiedätkö sinäkin sen?

...Sen pienen hetken
suuren myllerryksen keskellä
kun voi hetken hengähtää

Palaset levällään
sinne tänne sinkoilleina
Ja kuitenkin
muutama kohdallaan
Juuri ne oikeat palat
Ne tärkeimmät

Se on se hetki
kun taas muistat
miltä tuntui olla vailla murhetta

Se on se hetki kun tuntuu siltä
että vielä joskus
kaikki on sittenkin  hyvin

Olosuhteita

Murjokoon miten murjoo
Maailma ja muut
Niin kauan kuin mulla on teidät
mulla on kaikki

Voi luoja, miten mulla oli teitä ikävä

Kohta mun on taas päästettävä teidät menemään
Turvallista matkaa toivotettava
Sitten on taas toisen vuoro
Nauttia metelistä
Nauttia pienestä kikatuksesta
Isosta naurusta
Haleista ja suukoista

Täällä mä odotan
Täällä mä ikävöin
Olosuhteet on joskus pyllystä

Mutta nyt on kaikki hyvin

Kasvunpaikka

Epävarma
epävarmempi
maailman epävarmin

Aina tarttis olla jotain enemmän
Aina tarttis olla parempi
Tarttis olla sitätätätota
Mukamas

Onko se sisäänrakennettu juttu,
valuuvika
Vai onko se sitten niitä olosuhteita
Ja arpia

Että kun oppis vaan olemaan sinut
ittensä kanssa
Ja maailman kanssa
Oi, sitä autuutta

Joskus sitä äityy lukemaan muita
Ja luulee lukevansa oikein
Ja kun ei kumminkaan tiedä
Kun ei voi tietää
(Ei, vaikka luuleekin tietävänsä
lähes kaiken...)

"Luulo ei ole tiedon väärti"
No, eipä ole ei
Mutta minkäs teet
Kun on mikä on
Mokomakin höntti mietiskelijä

Pyh

Prinsessalle

Mun isopieni prinsessa
niin olet säkin äkäpussi
Äitiis tullut

Mun oma riitapukari
Drama Queen
Oi, todella

Kun mä katson sun silmiin
on kuin omiini katsoisin
Siinä se meidän yhdennäköisyys
sitten taitaakin olla
Mutta.

Niin sä olet kuin minä
tulta ja tappuraa
liekkejä ja leiskuntaa

Välillä sä saat mut raivon partaalle
Mutta niin paljon mä sua rakastan
ettei kaikki maailman sanat
ikinä riittäis kertomaan

Mun isopieni prinsessa
Mun eka ihmeeni
Mun oma jalokiveni

And then

Miten tässä taas näin kävi
Juuri kun laskin verhon
Kas, se on ylhäällä taas

Pienet sanomattomat sanat
Suojelevat
Sitovat
Sotkevat
Laittavat sielun solmuun

Sydän
Se kyllä tietää
Minä
Olen
Onneni
Ansainnut