Elämä on kaunis, yhä. Se on myös hassu, luojan kiitos. Joskus se vaan saattaa heittää häränpyllyä. Toisinaan vähän vähemmän. Toisinaan vähän enemmän. Äkkiäkös sitä yhden runon rustaa. Elämästä. Hyvin, hyvin elävästä.
tiistai 12. kesäkuuta 2012
Hiljaisuus
Niin paljon mä mietin sua
Mietin miten sä voit
Mietin miten sä jaksat
Jaksatko sä?
En mä voi väittää
tietäväni miltä susta tuntuu
Mutta kyllä mä osaan aavistaa
Huolen ja surun
Murheen ja epätoivon
Suuren epätietoisuuden
Voin vain voimia sulle lähettää
Toivoa hiljaa parasta
Ja kertoa
että olet ajatuksissani
Sun puolestasi
mun sydämessäni on tuska
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti